sunnuntai 30. joulukuuta 2018

2018













Vuosi 2018 vetelee viimeisiään. Uusi vuosi starttaa aivan tuossa tuokiossa. Kalenteri on vielä joiltain lehdiltä ilman merkintöjä. Jotain voimme suunnitella ja merkitä sen lehdille mutta paljon tapahtuu sellaista, jota emme voi tietää emmekä ennustaa. 

Vuonna 2018 tapahtui paljon. Sain kokea elämäni järisyttävimmän asian, jotain sellaista mitä en halua enää koskaan kokea. Se poiki kuitenkin paljon hyvää ja siitä olen kiitollinen. Vuoden aikana luovuin paljosta ja sain paljon. Kasvoin kuluneen vuoden aikana paljon ja huomasin että nyt jos koskaan on aika pysähtyä ja miettiä viimeinkin, mitä mä oikeasti haluan elämääni. Ja mistä syntyy onni. 

Lasten kanssa elo on ollut tänä vuonna erityisen mahtavaa! Varsinkin kesälle/alkusyksylle sijoittunut aiemmasta poikkeava työjaksoni sekä alkukesän unohtumaton reissu näytti että kaikista terveydellisistä haasteista huolimatta, me kyetään lähtemään reissuun ja ne sujuu! 

Loppuvuodesta myös meidän ihana vuokrakoti lähti myyntiin, mikä aiheutti valtavan stressin ja pelon löydämmekö mistään uutta Kotia. Ja kuka suorittaa pakkaamisen ja itse muuttoshown kun sen aika koittaa. 

Ammatillisesti tänä vuonna olen saanut kokea paljon ja oppinut monenlaista. Olen saanut työskennellä monenlaisissa ympäristöissä, mikä on ollut mahtavaa! Erityisesti huomaan nauttivani opettamisesta. Miksi en aikoinaan lähtenyt lukemaan opettajaksi alaluokille?! 

Vuoden 2019 otan hieman jännityksellä vastaan. Aloitan osittain jälleen uusia työjuttuja ja hyppään uusiin haasteisiin työkentällä. Luottamus uuden kodin löytymiseen on noussut ja ystävät on luvanneet olla kantoavussa joten eiköhän sekin asia hoidu ajallaan ja omalla painollaan. 

Ensi vuodelle toivon tasaisuutta, vähemmän negatiivista stressiä, iloa, yhdessäoloa, rakkautta ja perhosia mahanpohjaan. Niin, ja matkustamista! 

Ei kommentteja:

Kesäillat