Sain noin kuukausi takaperin soiton joka yllätti vaikka tavallaan oli tiedossa kokoajan. Olimmehan viisi vuotta sitten muuttaneet taloon joka alunperinkin myyntiin oli rakennettu. Saimme kuitenkin vuokrata meille Kodin, isolla K:lla.
Minä ja neljä lastani. Tästä tuli turvapaikka meille, pesä jonne oli aina yhtä mukava tulla. Ja olla.
Nyt kotimme kuitenkin lähti myyntiin. Toiveena olisi tietenkin että joku alkaisi meille uudeksi vuokranantajaksi. Samaan aikaan haikeana teemme luopumistyötä jo valmiiksi ja itse olen tuskaisena silmäillyt paikallista asuntotarjontaa.
Sisustus on elänyt ja vaihdellut vuosien aikana. Alkuun tultiin saatujen ja lainattujen kanssa, huonekalut on tanssineet huoneesta toiseen ja pikkuhiljaa muokattu meidän näköinen koti.
Kodissamme on ollut ainutlaatuinen kodin henki. Sen on aistineet muutkin meillä vierailleet. Tämä on ollut minulle 14. paikka missä asun ja toiseksi pisin aika elämässäni yhdessä paikassa.
Siltikin vaikka kuinka haikein mielin tästä kenties muuttamaan joudumme, on koti siellä missä on rakkaat ♡. Eikö totta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti